Porkkalan lukiossa vietettiin Eurooppa-päivää 9.5.  

Porkkalan lukiossa opiskelijat kokoontuivat aamupäivällä saliin kuuntelemaan Eurooppa-päivän vieraita: Euroopan historian professori Laura Kolbea ja tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvosta.  Tilaisuus alkoi rehtori Matti Auteron avauspuheella, jossa hän tiivisti Eurooppa-päivän kansainvälisen merkityksen ja esitteli vieraat. 

Ensin musiikkiopiston huiluryhmä Hagan huilut esitti kaksi eurooppalaista sävelmää. Tämän jälkeen opiskelijat Claudia Johansson ja Jesse Aro kertoivat diaesityksen avulla näkemyksiä siitä, mitä Eurooppa edustaa nuorille. He nostivat esille sen, että Eurooppa on yhteisten arvojen yhdentymä sekä rauhan ja yhteistyön esimerkkialue. Claudia toi myös esille sen, että on etuoikeus olla osana Eurooppaa. 

Seuraavaksi Euroopan historian professori Laura Kolbe pääsi lavalle ja kertoi historian tutkijan näkökulmasta Euroopan tarinaa. Ensimmäinen kysymys yleisölle kuuluikin: ”Kuinka moni aikoo katsoa Euroviisut tänään?” Reilusti yli puolet yleisön käsistä nousi, ja Kolbe sanoikin, että Euroviisut ovat yksi esimerkki siitä, miten eurooppalaiset yhdentyvät. Hän nosti esille Itä- ja Länsi-Euroopan syntyä ja eroja ja esitteli perusteellisesti, miten ja miksi Itä-Euroopan rajan selkeä merkitseminen on vaikeaa.  

Kolbe pani oppilaat myös miettimään sitä, miten eri kulttuurit vaikuttavat Euroopassa. Esimerkiksi Britannian kruunajaiset heijastavat imperialismia ja voidaan pohtia, mitä arvoja ne edustavat 2000-luvun Euroopassa. Lopulta Kolbe tiivisti Euroopan kulttuurilliset vahvuudet kolmeen R:ään: reformaatioon, renessanssiin ja revoluutioon (kykyyn korjata virheitään, uudistua ja puolustaa arvojaan tarvittaessa “vallankumouksellisesti”). Kolbe myös muistutti, että Euroopassa on tehty virheitä ja että sillä on niin sanotusti ”likainen historia”, johon kuluu kolonialismia, kapitalismia ja imperialismia. 

Historian professori Laura Kolbe kertoi historian tutkijan näkökulmasta Euroopan tarinaa.

Laura Kolben jälkeen Oona Jurvelin esitti kaksi omaa lauluaan bändin (Aino Hakkarainen ja Sulo Kaarre) säestämänä. Musiikkiesityksen jälkeen tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen pääsi ääneen. Neuvosen aiheena oli vihreä siirtymä eli kestävään talouteen ja sähköntuotantoon siirtyminen Euroopassa. Neuvosen näkökulmana oli se, miten siirtymä ja muutos eroavat toisistaan. Siirtymä liittyy siihen, kuka omistaa energiaa ja vastaa sen tuottamisesta. Siirtymä on muutos, joka vaikuttaa ihmisten ja yhteisöjen toimintaan ja ajattelumalleihin. Muutoksia on monia erilaisia, ja niitä vaaditaan monta erilaista, jotta saavutetaan kestävä ja uusiutuva yhteiskunta.  

Neuvonen sanoi, että horisontissa näkyvät pisteet vihreään maailmaan ovat muun muassa hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Myös jatkuvat nykyhetkessä tapahtuvat muutokset ja siirtymät ovat tärkeitä, jotta horisontissa olevat tavoitteet voidaan saavuttaa. 

Tilaisuuden päätti tulevaisuuslinjalaisten Sulo Kaarteen, Miklas Musikan ja Ilmo Virolaisen projektityön esittely. Työssään opiskelijat olivat tutkineet eri energiantuotantomuotoja uusiutuvista energianlähteistä perinteisiin tuotantomuotoihin. 

 
Mihret Lavi