Johdatus filosofiseen ajatteluun – millainen aine filosofia on?

Lukiossa filosofiaa on kaksi pakollista kurssia. Yläasteella filosofiaa on sivuttu uskonnon etiikan tunneilla, mutta se sisältää paljon muutakin kuin vain pohdintaa oikeasta ja väärästä. Filosofia opettaa ajattelemaan ”laatikon ulkopuolelle”. Oppitunneilla keskustellaan ja tehdään ajatuskokeita, kysytään: ”Mitä jos…?”. Sen lisäksi opiskellaan käsitteitä, joita sitten sovelletaan tehtävissä. Ensimmäisen kurssin aiheita ovat esimerkiksi paradoksit, kuten ”tämä lause on valetta”, kriittinen ajattelu, käsitteet ja argumentaatio. Argumentointi ja perusteluiden analyysiLue koko julkaisu ->

Solubiologia – syvempi katsaus soluihin ja geeneihin

Miksi vain naaraskissat voivat olla kilpikonnaväritteisiä? Esimerkiksi tähän kysymykseen vastauksen antaa BI3-kurssi, joka on ensimmäinen biologian syventävä kurssi. Monet vanhan opsin lukiolaiset muistavat sen yhtenä vaikeimmista pakollisista kursseista, eikä turhaan, sillä helppo kurssisuoritus BI3 ei ole. Asiaa on paljon, mutta jos kiinnostusta löytyy, sen oppii kyllä. Keskeisiä asioita kurssilla ovat esimerkiksi solujen rakenne, yhteyttäminen, soluhengitys, proteiinisynteesi ja perinnöllisyys. Kurssi vaatii työntekoa, mutta aiheet ovat kiinnostavia.Lue koko julkaisu ->

Ilmaisutaito – Improvisoinnin synty ja alku

Ilmaisutaidon kursseilla pääsee lapsen tasolle: kirjaimellisesti. Tunneilla unohdetaan kaikki luokan ulkopuolella oleva maailma ja keskitytään vain siihen hetkeen. Aineen kaikilla tunneilla pääsee virkistäytymään kesken pitkän päivän osallistumalla improvisointiin ja draamaan. Improvisaatiota ja heittäytymistä harjoitellaankin leikkien ja yli-dramaattisten sketsien avulla.  Kurssin alussa kaikkiin hyvin tutustumalla on helppoa uskaltaa mokata. Ilmaisutaidon kursseilla vahingot eivät ole vahinkoja, vaan jotain, mikä tekee tunneista hauskoja. Jos pelottaa, että menee sekaisinLue koko julkaisu ->

Materiaalit ja teknologia – tarpeeksi haastava mutta mukava

Kemia 4 on toisiksi viimeinen syventävä kemian kurssi. Sen aiheita ovat hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemialliset reaktiot, esimerkiksi sähkökemiallinen pari ja elektrolyysi, ja metallien ja polymeerien ominaisuudet. Neljäs kurssi on monen haastatellun opiskelijan mielestä haastavin tähän mennessä, mutta myös vaikeustasoltaan ”ihan mediumi”. Tässä vaiheessa kemian opiskelua joukosta tosin ovat karsiutuneet he, joita kemia ei kiinnosta. Asiat oppiakseen pitää tehdä paljon tehtäviä. Kurssilla opitaan myös käytännössä. Huolimatta vaikeustason kasvustaLue koko julkaisu ->

Pitkä matematiikka – työläs mutta palkitseva

Pitkästä matematiikasta kerrotaan usein kauhujuttuja sivujen pituisista laskuista ja tuntikausien läksyurakasta, mutta turhaan. Jos vähänkään tuntuu siltä, että rahkeet riittäisivät pitkään matikkaan, kannattaa kokeilla! Pitkä matikka on työläs mutta ei mahdoton (paitsi ehkä induktiotodistaminen) ja palkitsee yliopistohauissakin hyvillä pisteillä. Aihealueet ovat laajempia ja tehtävät monimutkaisempia kuin lyhyessä, mutta niistä selviää. Pitkä matikka vaatii istumalihaksia ja pitkäjänteisyyttä, mutta palkkiona se pitää monet ovet auki ja opettaaLue koko julkaisu ->

Luova kirjoittaminen – kaikenlaiset kirjoittajat tervetulleita!

Luova kirjoittaminen (ÄI10) on huilaustauko lukuaineiden keskellä. Hetkeksi voi unohtaa stressin ja keskittyä vain yhteen tehtävään, jossa taivaskaan ei ole rajana. Inspiraation lähteinä ovat esimerkiksi valokuvat ja äänipätkät, joiden tarkoituksena on herätellä luovuutta, eli tyhjästä ei tarvitse lähteä. Tekstilajeina ovat mm. novellit ja runot. Tehtävänannot vaihtuvat lähes joka tunti, joten kyllästymään ei kerkeä. Näissä kuitenkin myös kuunnellaan oppilaiden toiveita. Tuotoksia luetaan ääneen, mutta sitä eiLue koko julkaisu ->